Metropoliitta Ambrosius on Helsingin ortodoksisen hiippakunnan emerituspiispa. Hänet tunnetaan aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttajana. Tässä blogissa isä Ambrosius kirjoittaa näkemyksistään henkisestä ja hengellisestä elämästä, kirkollisesta kulttuurista, ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä ja ilmiöistä.

Eläköön ekumenia

Kristilliset kirkot viettävät ekumeenista rukousviikkoa tammikuussa (18.–25.1.). Siitä on tullut yli 100 vuoden aikana tärkeä osa perinteisten kirkkojen elämää. Tällöin luterilaiset, ortodoksiset ja katoliset seurakunnat järjestävät yhdessä vapaiden suuntien kanssa rukoushetkiä, kirkkovaelluksia ja juhlia. Paras tapa oppia tuntemaan toinen toistamme on rukoilla ja olla yhdessä. Vähitellen olemme ymmärtäneet tämän. Se on saavutus.

Mutta tämä ei riitä. Seuraava askel on oppia näkemään, miten eri kristillisten traditioiden läsnäolo on rikkautta ja Hengen johdatusta. Takana ovat ne ajat, jolloin Vatikaani- tai Bysanttikeskeinen yhtenäiskulttuuri pyrki ja useinkin onnistui nitistämään paikallista rikkautta ja monimuotoisuutta. Sentralistisen hallinnon ja vahvan yhtenäiskulttuurin aikana oli sillä ehkä monia hyviäkin puolia. Kuitenkin se oli tiukasti sidottu kunkin aikakauden poliittisiin realiteetteihin yksinvaltiuden oloissa.

Ekumeeninen liike aloitti allianssikristillisyyden hengessä 1800-luvulla. 1900-luvun jälkipuoliskolla kirkot ovat eri tavoin yrittäneet panna ”hynttyitä” yhteen. Alun perin niiden yhteisellä rukouksella ja ylistyksellä, kuten myöhemmin opillisella ja organisatorisella lähentymisellä on ollut oma merkityksensä.

Nyt, 2000-luvulla, tavoitteena tulee olemaan ”unity and diversity”. Se tarkoittaa jaettua kokemusta siitä, että eri kirkot ovat yhtä Kristuksessa. Mutta samalla eri kirkoilla ja seurakunnilla on omia tapoja ajatella ja rukoilla. Onhan koko kristillisen ajattelun ja elämänmuodon tulevaisuus muutoinkin nykyään enenevässä määrin kiinni Hengen läsnäolosta eikä enää rakenteista.

Ekumeenisen kanssakäymisen ja uuden yhteisöllisyyden etujoukoissa Suomessa ovat Tuomasmessu, Taizé-liike ja Hiljaisuuden ystävät. Uudet kristilliset yhteisöt ortodoksisella taholla, vaikkapa Pokrova, Lammi ja Sofia ovat omalla tavallaan valopilkkuja.

Näinä päivinä meidän on tärkeää pohtia ja kokea mitä merkitsevät Herramme sanat: ”missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään” (Matt 18:20).

Isä Ambrosius 17.1.2019

Mikä ortodoksisuudessa kiinnostaa

Rovasti Olli Laine haastatteli metropoliitta Ambrosiusta Kallion kirkossa 10.1.2019.

Videon äänentaso on melko hiljainen. Suosittelemme kuuntelemaan sitä joko kuulokkeilla tai rauhallisessa ympäristössä.

Julkaistu 15.1.2019

Vuosi päättyy, entä sitten?

Hippon piispa Augustinus sai syksyllä 418 kirjeen kollegaltaan piispa Hesykiukselta. Hän kysyi, oliko maailmanloppu lähellä. Kysymys oli varsin relevantti, kun juuri oli ollut kansainvaelluksia, Rooman tuho ja maanjäristyksiä. Augustinus vastaa Hesykiukselle viitaten Jeesuksen sanoihin apostoleille: Ei teidän kuulu tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa nojalla asettanut. Mutta te saatte (Pyhän Hengen) voimaa… ja olette minun todistajiani…maan ääriin saakka. […]

Joulun iloa

”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Sinä teet runsaaksi riemun, sinä annat suuren ilon”, kirjoittaa profeetta Jesaja. Kaamoksen, pimeyden keskelle joulu tuo valon ja kirkkauden. Inhimillisen puutteen, kärsimyksen, elämän perusteiden järkkymisen, yhtä hyvän olemassaolon mielettömyyden keskelle Jumala tulee ihmiseksi. Kuoleman varjon maassa loistaa nytkin Kristuksen tuoma joulun valo ja kirkkaus. Kristus […]

Joulun ajan mietteitä

Isä Ambrosius 27.12.2018

Kristus syntyy – kiittäkää!

Huomenna, joulua edeltävänä sunnuntaina, muistelemme ortodoksisessa kirkossa Jeesuksen esivanhempia. Tällöin luemme Matteuksen evankeliumin alusta (Mt 1:1-25) Jeesuksen sukuluetteloa Aabrahamista Daavidiin, siitä pakkosiirtolaisuuteen ja lopulta Kristukseen. Vanhan testamentin ihmiset, jotka elivät ennen Kristusta, kutsutaan syntymän iloon. Sukuluettelon yli 40 nimeä eivät edusta historiallista tarkkuutta eikä se muodosta täydellistä listaa. Pikemminkin se nostaa esille joukon henkilöitä sekä heidän tyypillisiä piirteitään. Kaikki eivät […]

Kansalaissodan muistoksi

Isä Ambrosius 10.12.2018

Itsenäisyyspäivä velvoittaa

Tällä viikolla vietämme Suomen itsenäisyyspäivää. Tässä juhlapäivässä nivoutuvat syvällisellä tavalla yhteen kirkkomme hengellinen perintö ja maamme historialliset kohtalot. Näin tulisikin olla, sillä paikallisen kirkon olemukseen aina kuuluu kantaa rukouksessaan ja ylistyksessään oman kylänsä, kaupunkinsa ja kansansa kohtaloita hyvän ja ihmisiä rakastavan Jumalan puoleen. Sukupolvesta toiseen kirkko tuo nöyrän todistuksen Jumalan läsnäolosta ja vaikutuksesta ihmissuvun ja kansakuntien vaiheisiin. Kirkko ei ole […]

Itsenäisyyspäivänä

Isä Ambrosius 5.12.2018

Adventin aattona

Huomenna lauantaina vietämme Sofiassa adventin aattoa. Runoilija Anna-Maija Raittilan elämäntyön ympärille rakentuva seminaari on loistava alku joulun odotukseen. Samalla kuulemme hänen runojaan ja laulamme hänen virsiään. Tervetuloa mukaan. Raittila oli 1900-luvun suomalaisen hengellisyyden johtohahmoja. Hän ei ollut mukana kirkon hallinnossa eikä tehnyt kirkkopolitiikkaa. Mutta oman elämänsä ja kirjallisen työnsä kautta hän antoi upean esimerkin rakkaudesta yhteiseen hengelliseen traditioomme. Idän kirkon […]

Joulun odotuksessa

Ortodoksisessa kirkossa elämme joulupaaston aikaa. Myös luterilainen kirkko on aloittamassa adventin ajan. Joulupaasto ja adventti ovat valmistautumisaikaa kristikunnan suureen juhlaan. Tänä aikana meitä jokaista kehotetaan pysähtymään, hiljentymään ja pohtimaan oman elämämme suuntaa. Joulu on aina ihmisten yhteinen juhla. Se on sitä perhepiirissä, omassa kulttuuriympäristössämme, vieläpä koko ihmissuvulle. Kristuksen tuleminen ihmiseksi antoi uuden syvyysulottuvuuden koko todellisuudelle. Tällä elämällä on oleellinen suhde […]

Enkeleiden juhla

Vietämme ylienkelien Mikaelin, Gabrielin ja Rafaelin sekä muiden taivaallisten voimien juhlapäivää 8. päivänä marraskuuta. Kuka teistä on nähnyt enkelin? Jokaisessa jumalanpalveluksessa me rukoilemme, että Jumala antaisi meille ”rauhan enkelin, uskollisen johdattajan, sielujemme ja ruumiittemme suojelijan”. Jokaisessa kirkossa on ikoneita, joihin on maalattu enkeleitä. Alttarin sivuoviin on kuvattu arkkienkelit Gabriel ja Mikael. Pyhissä ovissa enkeli Gabriel ilmestyy Neitsyt Marialle. Enkelit ovat […]