Pari päivää sitten Espoon hiippakunta sai uuden piispan. Arkkipiispa Tapio Luoma avustajineen vihki teologian tohtori Kaisamari Hintikan piispan virkaan luterilaisessa kirkossamme. Hiippakunnan papisto ja seurakunnan edustajat ovat hänet siihen valinneet piispan vaalilla.

Pian piispa Arseni siunataan Kuopion metropoliitan virkaan. Piispaksihan hänet on vihitty jo 14 vuotta sitten.

Jokainen piispa vihitään tehtävään rukouksella ja toisten piispojen kätten päälle panemisella. Toivotamme kummallekin piispalle työhön hyvän ja ihmisiä rakastavan Jumalan siunausta. Hiippakunnassaan piispa on kirkon hengellisen elämän ytimessä.

Piispa johtaa laumaansa lempeydellä, rohkeudella ja viisaudella. Hän vihkii papit ja diakonit. Hän on avainhenkilö hiippakunnan ja koko kirkon hallinnossa, myös meidän Suomen demokraattisissa kirkollisissa rakenteissa.

Voin 30 vuoden kokemuksella sanoa, ettei piispan tehtävä ole millään tavoin helppo. Paimentaessaan laumaansa hän usein joutuu tekemään kipeitäkin ratkaisuja seurakunnissa. Monesti varsinkin henkilöstöasiat ovat käyneet hankaliksi. Julkisessa sanassa hän on helposti kritiikin kohteena, tekipä niin tai näin.

Toivottavasti tästä kaikesta on jokaiselle uudellekin piispalle hengellistä hyötyä ja mahdollisuutta kasvaa syvemmälle apostoliseen kutsumukseen. Sitähän piispa on elämässään ja työssään edustanut varhaisimman kirkon ajasta lähtien.

Jokainen piispaksi vihkiminen on karismaattinen toimitus. Pyhä Jumala jakaa erityisiä armolahjoja paimenen tehtävään. Yhteisessä rukouksessa ja ylistyksessä alttarin äärellä aika ja iankaikkisuus tihentyvät seurakunnan elämässä koskettavalla tavalla. Pyhän Hengen läsnäolo kantaa meitä eteenpäin myös uusien esipaimenten johdolla.

Isä Ambrosius 12.2.2019